Julkinen sektori on sekä digitalouden edellytysten luoja että hyötyjä. Valtion ja kuntien on kehitettävä omia asiakkailleen suunnattuja digitaalisia palveluita. Samalla virastojen on kehitettävä esimerkiksi rajapintojen (API) yleisiä teknisiä kyvykkyyksiä reaaliaikaiseen tiedon vastaanottamiseen ja jakeluun.
Käytännön hyödyt julkiselle sektorille
- Ekosysteemikehityksen ja reaaliaikaisemman tiedon hyödyntämisen avulla talouden tilanteen ja verokertymän ennustaminen paranee
- Valtionhallinto säästää vuosittain noin 22 miljoonaa euroa, jos kuitit ja ostolaskut ovat sähköisiä ja ne voidaan käsitellä täysin automaattisesti
- Viranomaiset voivat hyödyntää jo kertaalleen toimitettua tietoa
- Reaaliaikaisen yritysten taloustilanteen avulla tukien hakeminen poikkeustilanteissa on sujuvampaa, minkä lisäksi eri toimialojen talouden kehitystä on mahdollista analysoida reaaliajassa.
Etua myös koko yhteiskunnalle
Hankkeen aikana on tarkoitus tunnistaa ja kehittää uusia palveluita koko toimijakentälle sekä lisäksi tunnistaa sellaisia viranomaistoimintoja, jotka eivät tällä hetkellä kuulu kenenkään vastuulle. Merkittäviä hyötyjä syntyy palvelukehitykselle ja yrityksille siitä, että viranomaiset avaavat rekisteritietojaan rajapintojen avulla. Manuaalisen työn odotetaan vähenevän, kun yrityksen järjestelmä tai palvelu voi tarkastaa tarvittavat tiedot suoraan järjestelmien välisen teknisen yhteyden avulla. Saman yhteyden avulla myös puutteelliset perusrekisteritiedot voidaan täydentää automaattisesti.
Hallinnollinen taakka kevenee
Viranomaisraportointi aiheuttaa yrityksille nykyisin paljon hallinnollista taakkaa, jota edellä luetellut toimet vähentävät. Esimerkiksi verotuksen odotetaan jatkossa olevan sulautunut osaksi yritysten taloushallinnon prosesseja.
Rakenteinen tieto vähentää viranomaisten manuaalista työtä ja mahdollistaa automaation lisäämisen tiedon käsittelyssä. Esimerkiksi rakenteiset, koneluettavat tilinpäätökset mahdollistavat Patentti- ja rekisterihallituksella tilinpäätösten automaattisen rekisteröinnin, mikä vähentää manuaalityötä ja skannauspalveluista aiheutuvia kuluja. Tilinpäätöstiedot saadaan jaettua laadukkaina tietoja hyödyntävien käyttöön, kun tiedot ovat rakenteisessa ja validoidussa muodossa.
Sama tieto käytettävissä moneen tarkoitukseen
Rakenteinen reaaliaikainen tiedon raportointi parantaa myös tietojen hyödynnettävyyttä yhteiskunnan tietohuollossa ja laskee tästä yrityksille aiheutuvia kustannuksia. Samalla tilastoinnin ja selvitysten tietopohjan kattavuus ja mahdollisuudet tuottaa nopeasti yhteiskunnan tarvitsemaa tietoa paranevat. Yritykset käyttävät Tilastokeskuksen yritys- ja yhteisötilastojen tiedonkeruisiin vastaamiseen noin 140 henkilötyövuotta vuosittain. Pidemmän aikavälin hyötynä rutiinityö vähenisi merkittävästi, mikäli tilastotaksonomioiden mukainen tarkimman rivitasoisen tiedon koostaminen ja raportointi yritysten järjestelmistä olisi mahdollista.
Rakenteinen taloustieto mahdollistaa tietojen analysointia ja seurantaa myös kestävän kehityksen tavoitteiden sekä Green Economyn näkökulmasta. Rakenteiseen tietoon on mahdollista lisätä Green Economy tavoitteita tukevia elementtejä.
Sähköisistä tositteista arkipäivää kaikille
Yrityksen digitalous -hanke rakentaa valtionhallinnon sähköisten tositteiden vastaanottokyvykkyydet, koordinoi viranomaisten tietotarpeita sekä standardisoi tietosisällöt ja tukee sähköisten tositteiden käyttöönottamista julkishallinnossa – erityisesti kunnissa – ja yrityksissä. Sähköisten tositteiden käytöstä pyritään tekemään arkipäivää myös kaikkein pienimmille yrityksille ja julkisen sektorin toimijoille.