NCC:n Suomen strategiajohtaja Ismo Tiittanen PRH:n tilaisuudessa kertomassa NCC:n digitaalisen tiedonvaihdon kehittämisestä. Kuva: Henna Kyrö.
Rakennusala on alueellista ja se elää projekteista. Toimitusketjut ovat hajautuneet ja kontrolli katoaa helposti. Yksittäisiä transaktioita, esimerkiksi hankintoja ja toimituksia, on valtava määrä. Tämä on perinteisesti tehnyt tiedon hallinnasta haastavaa ja edellyttänyt manuaalista työtä toimitusketjun eri vaiheissa. Näin kertoo NCC:n Suomen strategiajohtaja Ismo Tiittanen sysäyksestä yrityksen digitaaliselle muutosmatkalle.
NCC on lähtenyt määrätietoisesti uudistamaan digitaalista tiedonvaihtoaan, jotta toiminta olisi tehokkaampaa hankinnasta maksuun asti. Muutoksen tavoitteena ei ole vain kustannussäästöjen saavuttaminen, vaan koko toimitusketjun kehittäminen. NCC:llä data nähdään yhtenä strategian rakennuspalikoista.
– NCC:n tavoitteena on ollut siirtyä kohti pohjoismaista, prosessiohjattua, vakioitua ja yhteistyöhön perustuvaa toimintamallia. Digitalisaation avulla pyrimme luomaan yhtenäisiä ja mahdollisimman automaattisia toimintatapoja koko toimitusketjuun, kertoo Tiittanen.
Data tuo selkeyttä ja tehokkuutta
Tiittanen nostaa esiin neljä keskeistä hyötyä dataohjautuvasta toimitusketjusta: selkeyden, vakioinnin, tehokkuuden ja vaatimustenmukaisuuden.
Kun tieto on rakenteisessa, standardoidussa muodossa, sitä voidaan hyödyntää suunnitelmista laskutukseen, toimituksiin ja raportointiin. Samalla tiedon jäljitettävyys paranee sekä manuaalinen työ ja virheiden määrä vähenevät.
Jäsennelty ja luotettava data helpottaa myös vastuullisuusvaatimusten täyttämistä.
– Rakennusalalla esimerkiksi materiaalien jäljitettävyys, hiilijalanjäljen seuranta ja vastuullisuusraportointi edellyttävät luotettavaa ja ajantasaista tietoa, jota joudutaan keräämään useista eri lähteistä.
Investointi digitaalisuuteen maksaa itsensä takaisin
NCC on kehittänyt digitaalista hankinnasta maksuun -prosessia, jossa tieto siirtyy automaattisesti järjestelmissä. Digitaalinen tiedonvaihto mahdollistaa esimerkiksi tilausten, toimitusten ja laskujen käsittelyn automaattisesti, ja se vähentää myös kustannuksia. Peppolin avulla koko ketju on mahdollista automatisoida.
– Suurin hyöty tulee dokumentaation hallinnointityöstä. Työmaainsinöörin ei enää tarvitse viettää työmaakopissa päivää tietokonetta naputellen.
Samalla Tiittanen kuitenkin korostaa, että yritys on vielä matkalla, eikä lähellekään perillä.
Yrityksen laskelmien mukaan investoinnin takaisinmaksuaika on Suomen volyymeilla vain noin yksi vuosi. Vaikka tehokkuushyödyt ovat merkittäviä, Tiittasen mukaan ne muodostavat vain osan kokonaishyödystä, joka syntyy muun muassa paremmasta tiedon laadusta, läpinäkyvyydestä ja yhteistyöstä.
Muutos onnistuu vain yhdessä
Tiittanen korostaa, että erityisen tärkeää on varmistaa, että toimittajien ja järjestelmien valmiudet tukevat digitaalista tiedonvaihtoa. Vaatimukset on huomioitava jo sopimuksissa. Teknologia yksin ei kuitenkaan ratkaise ongelmia.
– Onnistuminen riippuu ihmisistä. Ihmiset pitää muistaa ottaa mukaan muutokseen.
NCC:n mukaan ison muutoksen läpivienti voi kestää jopa kaksi vuotta, jolloin sitoutuneet ihmiset, avoin keskustelu ja jatkuva yhteistyö ovat ratkaisevia onnistumisen kannalta.
Julkisella sektorilla tärkeä rooli
Tiittanen näkee myös julkisen sektorin tärkeänä muutoksen mahdollistajana. Julkiset hankinnat voivat toimia uusien käytäntöjen ajureina, ja viranomaiset voivat auttaa toimijoita löytämään yhteisiä toimintamalleja sekä vähentämään liiketoiminnan kitkaa. Lisäksi kansainvälinen vaikuttamistyö on tärkeää, jotta suomalaiset yritykset voivat toimia tasavertaisessa kilpailuympäristössä.
NCC:n kokemukset osoittavat, että digitaalinen tiedonvaihto ei ole vain teknologinen uudistus. Kyse on koko toimintatavan muutoksesta, jossa yhteiset standardit, yhteistyö ja laadukas tieto luovat pohjan tehokkaammalle liiketoiminnalle.
Teksti: Sari Salmela