Selvitys yritysten viranomaisraportoinnin uudistamistarpeista oli lausuntopalvelussa julkisella lausuntokierroksella alkuvuonna 2026. Selvitykseen annettiin kaikkiaan 35 lausuntoa. Osa pitää uudistusta kannatettavana, osa suhtautuu siihen varauksella tai jopa kriittisesti. Valmistelun keskeneräisyys aiheutti epävarmuutta tavoitteiden toteutumisesta.
Verohallinto sai vuoden 2025 alusta tehtäväksi edistää kehittämistyötä yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi sekä palvelun valmisteluun, jossa yritysten kerran ilmoittamat tiedot ovat käytettävissä eri viranomaisille. Työ on jatkoa Yrityksen digitalous -hankkeelle yritysten digitaalisen taloushallinnon edistämiseksi ja sitä tehdään yhteistyössä eri viranomaisten, sidosryhmien ja yksityisen sektorin kanssa.
Verohallinnon valmisteluprojekti laati vuoden 2025 aikana selvityksen yritysten taloustietojen viranomaisraportoinnin uudistamisesta. Selvityksestä järjestettiin julkinen lausuntokierros kevään aikana lausuntopalvelu.fi:ssä.
Selvityksessä esitetään siirtymistä nykyisestä hajautetusta viranomaisraportoinnista keskitettyyn tiedonvälitykseen. Uudistus koskisi kirjanpitovelvollisia ja niitä muistiinpanovelvollisia, jotka ovat arvonlisäverovelvollisten rekisterissä. Lisäksi uudistus koskisi viranomaisia tiedon hyödyntäjinä.
Lausuntoja antoivat eri viranomaiset, ministeriöt, etujärjestöt ja yritykset.
Lausuntopalautteista arvokasta tietoa jatkokehitykseen – haasteita ratkotaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa
Lausunnoissa uudistuksen tavoitteita pidetään lähtökohtaisesti kannatettavina. Tavoitteita ovat
viranomaisraportoinnin tehostaminen, päällekkäisen raportoinnin vähentäminen sekä tietojen nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen.
Lausunnoissa tuotiin esiin, että automaation lisääminen, tiedon laadun parantaminen sekä viranomaisprosessien sujuvoittaminen olisivat mahdollisia rakenteisella ja standardoidulla taloustiedolla.
Kritiikki kohdistui valmistelun ja etenkin vaikutusten arvioinnin keskeneräisyyteen ja muutoksen vaatimaan aikaan sekä ilmoittamisen yksityiskohtiin. Lausunnoissa tuodaan esiin varauksia uudistuksen toteutukseen, hallinnollisen taakan kevenemiseen, aikatauluun ja laajuuteen liittyen.
Keskeisenä haasteena nähdään tietosisältöjen harmonisointi, taloushallinnon järjestelmien monimuotoisuus sekä eri viranomaisten välinen koordinointi. Useat lausunnonantajat korostavat, että ilman riittävää standardointia, tiedon minimointiperiaatteen noudattamista ja lainsäädännön muutoksia uudistus ei välttämättä vähennä hallinnollista taakkaa, vaan voi jopa lisätä sitä.
Oikeudellisesta näkökulmasta keskeiseksi nousee uudistuksen yhteensopivuus EU-sääntelyn, erityisesti arvonlisäverodirektiivin ja ViDA-direktiivin eli digitaalisen alv-raportoinnin (Vat in the digital Age) kanssa. Myös arvopaperimarkkinalainsäädäntöön, kirjanpidon ja verotuksen erojen, tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvät kysymykset sekä yritysten oikeusturvan varmistaminen nousevat esiin lausunnoissa.
– Saimme palautteista arvokasta tietoa jatkokehittämiseen. Lyhyessä lausuntoajassa saimme tarkennuksia yksityiskohtiin ja selvyyttä toimialakohtaisiin kysymyksiin. Näitä asioita ratkaistaan yhdessä sidosryhmien kanssa vuosina 2026-2027, hankepäällikkö Anniina Korhonen kertoo.
Selvityksen tavoitteena on tukea valtioneuvoston harkintaa taloustietojen viranomaisraportoinnin uudistuksen toteuttamisesta.
Uudistus vaatii toteutuakseen lainsäädäntömuutoksia. Tarvittavien järjestelmämuutosten hallittu toteuttaminen edellyttää, että lainsäädäntö valmistuu hyvissä ajoin ennen uusien toimintatapojen käyttöönottoa. ViDa-direktiivin mukainen verkkolaskujen raportointi 1.7.2030 alkaen tuo myös reunaehtoja uudistukselle.
Lue muistio lausuntopalautteista
Lisätietoa: