Laadukas ja rakenteinen laskudata luo yrityksille uusia mahdollisuuksia, ja aikaa vapautuu tuottavaan liiketoimintaan. Mitä kompastuskiviä on matkalla kohti laskudatan täysimääräistä hyödyntämistä? Mitä kohtia julkishallinnon pitäisi tasoittaa, ennen kuin tavoite toteutuu?
Näitä pohdimme Yrityksen digitalous -hankeen 28.5.2024 järjestämässä Laskudatan hyödyntämisen mahdollisuudet -tilaisuudessa yhdessä ohjelmistotalojen, finanssialan, laskuoperaattoreiden ja muiden yritysten sekä alan etujärjestöjen kanssa.
Pienyritykset on pidettävä mukana kehityksessä
Pienissä yrityksissä, esimerkiksi maanviljelyn parissa, on paljon alkuperä- ja erätietoa, joka voisi sujuvasti kulkea rakenteellisesti verkkolaskulla. Monet pienyritykset eivät hyödynnä verkkolaskua, sillä siitä aiheutuu yksinomaan kuluja. Jos pienet yritykset eivät lähde mukaan, vaikuttaa se hankintaketjujen kautta myös muihin yrityksiin sekä viranomaisraportoinnin kankeuteen. Tilaisuudessa kommenttipuheenvuoron antanut Vuokko Mäkinen Kom Kom Oy:stä ehdotti viranomaisten tarjoamaa verkkolaskuportaalia, joka olisi pienille yrityksille ilmainen palkka.fi-tyyppinen palvelu.
Tilaisuudessa keskusteltiin, missä määrin julkishallinto voi tarjota palveluita, joita jo markkinoilla on saatavilla. Tärkeää olisi keskittyä erityisesti uusiin syntyviin yrityksiin, jotta ne ottavat heti käyttöön uudet ratkaisut.
“Unohdetaan nykyhetki ja keskitytään uusiin syntyviin yrityksiin, jotta ne ottavat uudet ratkaisut käyttöön.” Kommentti tilaisuuden osallistujalta
Kunnianhimoa ja yhdenmukaisuutta laskudataan
Yrityksen digitalous -hankkeen kokeilut ovat osoittaneet, että kun laskudata on laadukasta, se säästää yrityksen aikaa. Samuli Sorsa PostiMessagining Oy:stä kannusti yrityksiä ja julkishallintoa vaatimaan laadukkaita, yhtenäisiä ja eurooppanormin mukaisia laskuja.
“Kannattaisi miettiä, että vaikka jollekin tiedolle ei ole nyt tarvetta, kannattaa se laskuun laittaa. Joku voi sitä käyttää nyt tai myöhemmin.” Samuli Sorsa, PostiMessaging
Tilaisuuden osallistujat painottivat yhteentoimivuuden varmistamista sekä pitkää ennakointiaikaa, jotta yritykset voivat huomioida standardit ajoissa järjestelmähankkeissa.
Suomesta laskudatan kansainvälinen suunnannäyttäjä
Kansainvälinen näkökulma tuntui tilaisuuteen osallistuvien mielestä jäävän usein vähälle huomiolle. Ei riitä, että Suomessa innovoidaan digitaalisen taloushallinnon saralla, jos muissa maissa on erilaiset mallit. Vuoropuhelua EU:n tasolla tulisikin käydä aktiivisesti, jotta siellä tehdyt päätökset eivät ole ristiriidassa kansallisesti luotujen ratkaisujen kanssa.
“Kuinka paljon etumatkaa Suomen kannattaa keulia umpihangessa?”
Kommentti tilaisuuden osallistujalta
Osallistujat peräänkuuluttivat Suomelle aktiivista suunnannäyttäjän roolia, jossa voisimme tarjota muille maille yhteisiä malleja laskudatan hyödyntämisessä.