Patentti- ja rekisterihallituksen Yrityksen digitalous -yksikkö järjesti marraskuussa 2025 kehityspäivän, joka toi saman katon alle sekä viranomaistoimijoita että yrityksiä. Päivän tavoitteena oli luoda yhteistä ymmärrystä siitä, mistä talousdatan arvo yritykselle syntyy, sekä vahvistaa yhteistyötä yritysten digitalouden rakentamisessa.
Osallistujille päivä tarjosi mahdollisuuden syventää käsitystään omasta roolistaan osana talousdatan ekosysteemiä sekä keskustella tekoälyn ja datatalouden ajankohtaisista mahdollisuuksista ja haasteista.
Yhteisen suunnan sanoittamista
Aamupäivällä osallistujat kirkastivat työnsä visiota ja päämääriä. Keskusteluissa korostui, että pelkkä tiedon liikkuminen ei riitä: tarvitaan systemaattista tiedonhallintaa, yhteentoimivuutta tukevia ratkaisuja ja vahvaa koordinaatiota, jotta kehitystyö etenee sanoista käytännön toimiksi. Useat osallistujat nostivat esille myös poliittisen ohjauksen ja lainsäädännön merkityksen kehityksen vauhdittajina.
Paneelikeskusteluun kutsuttiin kolmen dataekosysteemin edustajat. Satu Hulkkonen työskentelee ohjelmajohtajana Food Data Finland -kasvumoottorihankkeessa, Jarmo Pulkkinen projektipäällikkönä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen tekoälyn kehittämisen parissa ja Tommi Arola digitaalisen rakennetun ympäristön tutkimusjohtajana Rakennustietosäätiö RTS:ssä.
Paneelikeskustelijoiden viesti oli selvä: toimiva yhteistyö lähtee yhteisen vision kirkastamisesta ja aktiivisesta vuoropuhelusta yritysten ja julkisen sektorin välillä. Keskusteluissa korostui, ettei vuoropuhelu saa jäädä yleiselle tasolle, vaan sen on ulotuttava konkreettisiin tilanteisiin ja yritysten arjen prosesseihin. Paneelissa pohdittiin myös, miltä osin kehittämisen haasteet liittyvät lainsäädäntöön ja miltä osin rahoitukseen tai toimintakulttuuriin. Enemmistö panelisteista ja osallistujista näki, että toimintatavat ja johtaminen muodostavat edelleen yhden keskeisimmistä digitalouden haasteista.
”Aamupäivän tärkein oppi viranomaisten suuntaan oli yhteisten sanastojen, tietomallien ja semantiikan keskeinen merkitys yhteentoimivuuden kivijalkana. Viranomaisilla nähtiin olevan tässä keskeinen rooli ohjaksien ottajana ja määrätietoisena edistäjänä. Kyse ei ole pelkästään teknisistä asioista, vaan tarvitaan johtajuutta yhteiskunnan tasolla ja selkeää vastuunjakoa sekä syvälle yksityiskohtiin menemistä. Vain yritysten ja viranomaisten yhteistyöllä voidaan saavuttaa datatalouden vaatima yhteentoimivuus,” summaa kehittämisasiantuntija Satu Tuori Patentti- ja rekisterihallituksen Yrityksen digitalous -yksiköstä aamupäivän antia.
Syväsukellus talousdatan haasteisiin
Iltapäivän osuus kokosi viranomaiset ja yritykset saman pöydän ääreen. Mukaan liittyi osallistujia kuudesta yrityksestä, ja tilaisuus käynnistyi Tilitoimisto Rantalaisen Toni Takalan puheenvuorolla, jossa hän avasi talousdatan hyödyntämisen nykytilaa ja tekoälyn tuomia mahdollisuuksia taloushallinnon kehittämisessä.
Tämän jälkeen siirryttiin monialaiseen hackathoniin, jossa ratkottiin yhdessä ennalta määriteltyjä haasteita. Työskentelyssä pureuduttiin erityisesti talousdatan hyödyntämisen nykytilaan, tiedon saatavuuteen ja näkyvyyteen sekä tekoälyn vastuulliseen soveltamiseen. Ryhmät muodostivat ratkaisuja, jotka ulottuivat lyhyen aikavälin parannuksista pidemmän aikavälin kehityslinjoihin.
Keskusteluissa kuului, että datatalouden haasteet ovat pitkälti yhteisiä sekä yrityksille että viranomaisille. Tiedon pirstaleisuus nousi toistuvasti esiin: yritykset eivät aina löydä tarvitsemiaan tietoja, data on eri muodoissa ja sen hyödyntäminen eri järjestelmissä vaatii paljon valmistelua. Hackathonissa korostettiin myös viranomaisrajapintojen näkyvyyttä ja selkeää kokonaiskuvaa siitä, mitä tietoa on avoimesti saatavilla ja mitä puolestaan sopimusperusteisesti.
Samalla esille nousi vastuu ja turvallisuus. Tekoälyn käyttäminen, erityisesti kriittisillä toimialoilla, edellyttää yhteisiä pelisääntöjä, huoltovarmuutta tukevia ratkaisuja ja selkeitä toimintamalleja, jotta arkaluontoinen data pysyy suojattuna.
“Hackathonin ehkä yllättävin oivallus oli se, kuinka paljon voidaan saada aikaan jo pelkästään selkeyttämällä viestintää ja tuomalla viranomaisten hallussa oleva data paremmin esille. Yritykset korostivat tarvetta kokonaisnäkymälle siitä, mitä dataa viranomaisilla on ja miten se on saatavilla – esimerkiksi eri API-rajapintojen kautta – jotta sitä päästäisiin hyödyntämään tehokkaammin palveluiden kehittämisessä. Hackathon antoi meille konkreettisia eväitä jatkoon: meidän viranomaisten on palveltava yrityksiä paremmin tekemällä tieto löydettäväksi, saavutettavaksi ja ymmärrettäväksi, ja tämä työ meidän on tehtävä yhdessä, ei erikseen,” kertoo yksikön päällikkö Minna Rintala Patentti- ja rekisterihallituksen Yrityksen digitalous -yksiköstä.
Avoimuutta, oivalluksia ja yhteisen suunnan löytymistä
Yritysedustajien palautteissa korostui avoin ja tasavertainen vuorovaikutus viranomaisten kanssa. Hackathon tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella datatalouden haasteita rinnakkain viranomaisten kanssa ja pureutua asioihin käytännön näkökulmasta.
“Yrityksen edustajana oli hienoa nähdä, miten avoimesti ja tasavertaisesti viranomaisten kanssa päästiin ratkomaan dataan ja tekoälyyn liittyviä haasteita”, kertoo Finagon Product Owner Samu Kalkasmaa. Hän kuvaa tärkeimmäksi oivallukseksi sen, että datan organisointi on edelleen kehittämisen keskeinen edellytys viranomaisten näkökulmasta.
Aavista Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Merja Kajava nosti esille viranomaisten tietolähteiden ja rajapintojen hajanaisuuden sekä tarpeen tehdä niistä helpommin löydettäviä. Hänen mukaansa datan hyödyntämisen ensimmäinen askel on selkeä kokonaiskuva saatavilla olevasta tiedosta. Lisäksi hän korosti yhteisten standardien merkitystä ja hackathonin käytännönläheistä otetta. ”Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää hyvälaatuista, käytettävissä olevaa dataa eri osapuolilta”, Kajava kertoo.
Yritysten näkökulmista muodostui kokonaisuus, jossa datan laatu, löydettävyys ja yhteiset käytännöt nousivat kehittämisen keskiöön. Hackathon antoi yrityksille mahdollisuuden paitsi vaikuttaa viranomaisten kehitystyöhön myös tarkentaa omaa suuntaansa talousdatan hyödyntämisessä.
Yhdessä rakennettu digitalouden ekosysteemi
Yrityksen digitalouden kehityspäivä osoitti, että datan ja tekoälyn hyödyntäminen vaativat pitkäjänteistä työtä, rohkeutta ja konkreettisia tekoja. Samalla päivä teki näkyväksi, että yritykset ja viranomaiset jakavat samat tavoitteet ja haasteet. Kun eri toimijat kokoontuvat saman kysymyksen äärelle, syntyy ymmärrystä, joka vie koko ekosysteemiä kohti yhteisiä ratkaisuja.
“Hackathonin tuloksia on lähdetty analysoimaan innolla, ja sieltä voi tunnistaa sekä matalalla roikkuvia hedelmiä että pidemmän aikavälin kehityskohteita. Systeemisiin haasteisiin ei ole hopealuotia, mutta jatkuva yhteistyö ja datan avoin jakaminen – myös viranomaisten toimesta – vievät meitä askel askeleelta eteenpäin. Erityisen arvokasta on kuulla suoraan yritysten aitoja haasteita, sillä niihin vastaamalla varmistamme, että digitalouden ekosysteemi tuottaa aidosti arvoa myös yrityksille”, kertoo kehittämisasiantuntija Jenni Väisänen Patentti- ja rekisterihallituksen Yrityksen digitalous -yksiköstä.