Ennen kesälomia saimme yhteydenoton sveitsiläiseltä Johannes von Mulertilta, joka kutsui osallistumaan kansainväliseen E-invoice exchange summittiin. Kun tätä mahdollisuutta minulle tarjottiin, otin sen vastaan ilomielin, mutta toisaalta jännittyneenä; olisihan kyseessä ensimmäinen kansainvälinen live-esiintyminen.
Niin vain kesä ja syksy ovat edenneet silmänräpäyksessä siihen pisteeseen, että seminaari on pidetty ja valtavasti asioita jäi käteen. Vähemmän yllättäen työpajat, keskustelut ja esitykset pyörivät muutamien kirjainyhdistelmien ympärillä:
-
-
- ViDA (VAT in the Digital Age – ALV direktiivin muutos),
- DRR (Digitaalinen ALV raportointi),
- EN 16931 (Eurooppalainen laskunormi) ja Peppol (kansainvälinen sanomavälitys infrastruktuuri).
-
Myös pahimmista peloista poiketen, Irlannin säätila suosi seminaariväkeä ja saimme viettää hienot kolme päivää aurinkoisissa tosin paikoitellen tuulisissa olosuhteissa.
1. päivä, työpajat
Ensimmäinen päivä oli varattu kokonaisuudessaan työpajoille, joista ensimmäinen oli julkiselle sektorille osoitettu Nazar Paradivskyy Global Subject-Matter Expert, Leader of OpenPeppol CTC Community and Member of EESPA Public Policy and Compliance Working Group ja Piet Battiau Head Consumption Taxes Unit, Centre for Tax Policy and Administration, OECD, France vetämä kokonaisuus ALV-direktiivistä teknisellä ja ajatuksellisella tasolla. Poliittista keskustelua pyrittiin työpajassa välttämään. Vahva viesti oli, että ensisijainen tavoite on luoda yhtenäinen eurooppalainen tapa hoitaa digitaalinen raportointi ja direktiivin mukanaan tuomat muutokset. Harmonisointia eurooppalaisen laskustandardin kautta tulee jatkaa ja kansallisista normin ulkopuolisista formaateista tulisi pyrkiä pääsemään eroon.
Työpajassa saatiin myös katsaus eri maiden tilanteisiin ja yleisesti voidaan todeta, että verkkolaskutuksen tilanne on todella vaihteleva Euroopassa. Pohjoismaat ovat muita selvästi edellä ja esimerkiksi seminaarin alla verkkolaskun pakottavasta lainsäädännöstä kertonut Belgia on vasta aloittamassa taivaltaan. Siellä verkkolaskujen osuus on vielä reilusti alle 30 %. Silmiin pistävää oli myös usean maan lakisääteisen verkkolaskutuksen sitominen Peppol-verkkoon ja Peppol-formaattiin.
Toinen työpaja sisälsi eurooppalaisen laskustandardin ominaisuuksiin perehtymistä sekä semanttisen mallin että syntaksin osalta. Keskustelua johtivat norjalainen Jostein Fromyr sekä irlantilainen Edmund Grey. Keskustelu sai paikoitellen kiivaitakin sävyjä eri maiden tarpeiden politisoitumisen vuoksi. Työpajan keskeinen viesti kuulijoille ja kuulijoiden edustamille maille oli se, että parhaillaan on käynnistymässä CEN:n työryhmät, joihin kannattaa tuoda kansallisia tarpeita käsiteltäväksi. Työpajan yhteydessä tehtiin kysely, jonka mukaan suurin tarve on luoda mahdollisuus käyttää useaa tilausnumeroa yhdellä laskulla eli mahdollistaa myös Suomessa laajasti käytössä oleva koontilaskutus.
Samaan aikaan pidettiin myös Peppoliin liittyvä työpaja, josta voi lukea enemmän Suomen Peppol-viranomaisen matkakertomuksessa.
Päivä päättyi yhteiseen tutustumis- ja verkostoitumistilaisuuteen, jossa saimme ensikertalaisina valtavan määrän uusia kasvoja ja uusia nimiä kontaktipankkiimme. Totesin myös, ettei irlantilainen ylpeys Guinness ihan täysin suomalaiseen makuun uppoa, mutta jos ei Guinnessia Irlannissa maista, ei voi sanoa käyneensä Irlannissa.
So Cheers!
2. päivä, esityksiä ja paneeleita
Toinen seminaaripäivä valkeni samanlaisissa aurinkoisissa tunnelmissa ja tässä päästiin tiiviimpään aikataulutukseen. Päivä oli buukattu kello 9-18 noin puolen tunnin esityksiin kahdessa tilassa, joten kaikkia aiheita ei blogiin mahdu kirjoitettavaksi.
Nostoina kuitenkin Euroopan komission varajohtajan Ludwig De Winterin puheenvuoro, jossa korostettiin ViDA-paketin etenemistä ja tavoitteista kiinnipitämistä. Aikataulu on rakennettu edelleen vuoteen 2028 saakka, mutta todennäköistä on ensimmäisen vuoden siirtyminen vuodella eteenpäin. Joulukuussa kokoontuva ECOFIN-kokous on tältä osin paljon vartijana. Paljon on kuitenkin vielä selvitettäviä ja ratkaistavia asioita.
Tiiviiseen aamupäivään kuului myös OpenPeppolin pääsihteerin André Hoddevikin puheenvuoro Peppolista ja Peppolin mahdollisuuksista sähköistää maailmanlaajuinen sähköinen laskutus ja myös muiden sanomien käyttö. Tällaisia ovat esimerkiksi Suomen valtion 1.4.2024 vaatimat tilaamisen sanomatyypit.
Euroopan komission johtava asiantuntija Carmen Ciciriello kertoi tuoreesta Eurooppalaisesta standardista tehdystä vaikuttavuusarvioinnista. Viesti oli vahvasti samanlainen kuin aamun aloittaneella Ludwig De Winterillä: harmonisointi ja yhteentoimivuus kansallisesti ja kansainvälisesti.
Lounaan jälkeen jatkoimme edellisen päivän työpajassa olleiden kyselyiden läpikäyntiä Josteinin ja Edmundin seurassa. Tämän jälkeen siirryttiin kahdeksan eri aiheen ”pyöreisiin pöytiin”, joissa osallistuin Tanskan kirjanpitolain muutoksen esittelyyn. Tanskassa jokainen yritys on velvoitettu ottamaan käyttöön standardoitu palvelu sähköisen kirjanpidon hoitoon. Edellytyksiin kuuluu myös sähköisen laskutuksen mahdollistaminen. Sähköisen laskutuksen pakollisuutta ei kuitenkaan vielä ole näköpiirissä, mutta toisaalta jokainen yritys on tämän kautta sähköisen laskutuksen piirissä.
3. päivä, esityksiä ja paneeleita
Kolmas seminaariaamu valkeni yhtä kauniissa merkeissä kuin aiemmat, mutta muutoin delegaatiomme taivas näytti synkältä. Kaksi kolmesta oli yön aikana sairastunut, mukaan lukien Suomen esityksen pitäjä, eli allekirjoittanut. Onneksi mukana meillä oli multitalentti Hannu Kivinen, joka otti esityksen haltuun 40 minuutin varojalla. Esityksessä käytiin läpi syitä, miksi Suomi on onnistunut verkkolaskutuksessa ja keskeisimpinä nostoina yhteistyöfoorumien vaikutus, yleinen digitalisaatio Suomessa sekä kuluttajalaskutus. Varsinkin kuluttajalaskutuksen sähköistäminen oli kirvoittanut kysymyksiä ja keskustelua.
Kokonaisuutena seminaari oli erittäin antoisa niin uusien tuttavuuksien, kontaktien kuin myös tiedon määrän osalta. Tämän seminaarin kokemusten myötä voi sanoa, että kansainvälisillä foorumeilla Suomen on syytä korostaa käyttäjälähtöisyyden merkitystä. Me olemme jo niin pitkällä, että mahdolliset tulevat muutokset ovat helpommin toteutettavissa kuin monissa muissa maissa. Meillä muutosten ensisijainen hyöty ei nouse arvonlisäveroraportoinnin prosesseissa, vaan yritysten ja yhteisöjen saamasta hyödystä yhteentoimivuudessa, nopeudessa, luotettavuudessa sekä rakenteisen tiedon hyödyntämisessä laajemminkin eri taloushallinnon prosesseissa. ALV-raportoinnin keventyminen sekä harmaan talouden ehkäiseminen ovat toki keskeisiä hyötyjä, mutta ensisijaiset hyödyt ovat meillä Suomessa liiketaloudellisia.
Seminaarimatkan viimeisiksi sanoiksi:
ollaan ylpeitä Suomessa siitä, mitä olemme saaneet aikaan vuosikymmenten aikana, koska me olemme maailmassa edelläkävijöitä!