Sanotaan, että aika lentää, kun tekee itselleen mieluisia asioita. Tuntuu, kuin vasta äsken olisin kirjoittanut blogia ensimmäisestä verkkolaskumittaristosta ja siitä, miten mittaristo toimii Pohjantähtenä verkkolaskusuunnistukseen.
Olemme päätyneet siihen pisteeseen, että suunnistusaika alkaa olla lopuillaan ja Pohjantähti on ohjannut meidät ainakin lähelle maalia. On siis aika selvittää, kuinka lähelle.
Palataan ajassa taaksepäin vuoteen 2021 ja ensimmäiseen mittaristoomme. 2021 pyysimme ensimmäistä kertaa tilastoja verkkolaskuoperaattoreilta, Suomen Pankilta ja kuntasektorilta. Tuloksia tulkitessa kylmä hiki alkoi nousta otsalle, että millaiseen projektiin sitä on itsensä sitouttanutkaan. Organisaatioiden välinen verkkolaskutus oli ihan hyvässä vauhdissa, ollen noin 139 miljoonaa laskua. Analysoimalla operaattorikohtaisia lukuja päästiin arvioon, että hankkeen aikana tulee sähköistää noin 35 – 45 miljoonaa B2B-laskua. Lisäksi kuntasektorin ostolaskukyselyn mukaan noin 83 % kuntien ostolaskuista oli verkkolaskuja ja kuntayhtymien osalta 87 %. Kaiken kukkuraksi kaksi kuntaa oli täysin nollilla ja 37 kuntaa oli alle 70 %:n verkkolaskuosuudessa.
Mittariston, jatkoanalyysien, haastatteluiden, ohjeistusten ja kaiken muun työn jälkeen voidaan todeta, että:
- B2B-verkkolaskujen määrä on noussut noin 46 miljoonan laskun verran
- Sähköisten kuluttajalaskujen määrä on noussut noin 49 miljoonan laskun verran
- Kuntien verkkolaskujen osuus on 93 %
- 0 % kuntia ei enää ole
- 32 kuntaa on alle 80 %:n verkkolaskuosuudessa ja 125 kuntaa yli 90 %:n osuudessa
- Kuntayhtymien verkkolaskuosuus on 95 %
- B2B-verkkolaskujen osuus on ylittänyt 90 % Deloitte Consulting Oy:n tekemän tilastollisen analyysin sekä alkuperäisen tavoiteasetannan mukaisesti
Mitä näillä tuloksilla on merkitystä? Paljonkin.
Pelkästään valtion, kuntien, kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden ostolaskujen sähköistyminen on tuottanut yhteiskunnalle noin 8,1 miljoonan euron vuotuiset säästöt, jos peilataan muutosta vuoden 2020 tilastoista vuoden 2023 tilastoihin. Laskentatapana on käytetty Euroopan komission laskentatapaa, jossa verkkolaskun hyöty on 5,28 €/lähetetty lasku ja 8,4 € /vastaanotettu lasku. Aikamoinen säästö, vai mitä?
Samalla laskentakaavalla, kun tarkastellaan verkkolaskuvälittäjien kautta kulkeneita B2B-laskuja, päästään kokonaissummaan 629 000 000 €!
Verkkolaskun avulla on tehostettu sekä lähettämisen että vastaanottamisen kautta yli puolen miljardin euron vuotuiset säästöt lähtötasoon verrattuna. Tämän summan lisäksi on tapahtunut siirtymää kohti standardin mukaisia laskuformaatteja, joiden avulla selätetään isoja yhteentoimivuuden ongelmia ja myös laskun sisällöllisiä haasteita.
Prosessihyödyt EN-laskusta on sekä vastaanottajan että laskuttajan osalta merkittävät, koska iso osa validoimattomista laskuista sisältää esimerkiksi ALV-laskentaan liittyviä virheitä, joita korjataan kirjanpitoon käsin tai pahimmassa tapauksessa selvitellään lähettäjän kanssa ja vaaditaan uutta laskua. Valtion ostolaskuaineiston mukaan virheellisten laskujen osuus validoimattomien laskujen osalta on noin 60 %. Eli useampaa kuin joka toista laskua joudutaan korjaamaan kirjanpidossa ja ylipäätään tarkastamaan manuaalisesti laskun perustietojen oikeellisuuden osalta. Tähän kun lisätään vielä sähköistetyt kuluttajalaskut lähettäjän hyödyn avulla, päästään kokonaissummaan 888 000 000 €:on verrattuna vuoteen 2020!
Joko sitten maailma on valmis? Ei ole, sanoisin.
Tulevaisuudessa siintävät erilaiset suuret muutokset ViDA-direktiivistä vastuullisuusraportointiin ja toivottaviin uusiin innovaatioihin laskudatan käsittelyyn.
Jatkossa pitäisi keskittyä enemmän siihen, mitä lasku sisältää ja miten sitä tietoa voidaan saumattomasti käyttää eri prosesseissa hyväksi.
Suomessa on perusinfrastruktuuri ja -prosessit kunnossa, mutta nyt tarvitaan näiden toimintojen jalostusta aina tuotehallinnasta tilaus-toimitusketjujen kautta eräpäivän jälkeiseen saatavien hallintaan. Kun tämä kaikki jokin kaunis päivä saadaan rakenteistettua, voidaan puhua merkittävästä kilpailukykyedusta kansainvälisillä markkinoilla. Toivottavasti tuo kaunis päivä koittaa ennemmin kuin myöhemmin.