Yrityksen digitalous-hankkeessa on käynnissä kokeilu verkkolaskun tiedonsiirrosta ja tiedon hyödyntämisestä. Kokeilu toteutetaan yhteistyönä Verohallinnon, Tilastokeskuksen, Valtiokonttorin ja kumppanina toimivien yritysten ja verkkolaskuoperaattoreiden kanssa.
Tomi Rusi Valtiokonttorista, Mika Lassander Tilastokeskuksesta ja Maria Eskelinen Verohallinnosta avaavat verkkolaskun hyötyjä blogissaan.
Verkkolasku yritystoiminnan tietolähteenä, Tomi Rusi, Valtiokonttori
Meistä jokaiselle on tullut jossain vaiheessa lasku. Lasku pitää sisällään paljon tietoa siitä, mitä on ostettu, keneltä on ostettu, milloin on ostettu, ostosten ALV-tiedot, maksuviitteet, jne. Kaikkien näiden tietojen käyttäminen hyväksi yritystoiminnassa paperi- tai pdf-laskulta vaatii huomattavan määrän käsityötä. Jo pelkästään laskun maksuun tarvittavat maksutiedot pankkitileineen ja maksuviitteineen aiheuttavat harmaita hiuksia pituuksiensa vuoksi, puhumattakaan laskulla laskutettavista tuotteista ja palveluista, jotka tulee tiliöidä kirjanpitoon oikeille koodeille. Eri nippelit ja nappelit tulee syöttää manuaalisesti varastokirjanpitoon sekä tarkastaa verottomat summat ja ALV-kannat, vain muutamia asioita mainitakseni.
Tätä samaa työtä tekee myös valtionhallinto. Tilastokeskus kerää kyselytutkimuksin erilaista dataa Suomessa tehdyistä myynneistä ja raportoi näitä tietoja eteenpäin Suomen ja EU:n tarpeisiin. Verohallinto vastaanottaa hurjat määrät ALV-ilmoituksia ja laatii näistä raportit, jäädäänkö saanti- vai maksupuolelle.
Rakenteisella tositeaineistolla nämä manuaaliset vaiheet olisi mahdollista automatisoida kokonaan. Oli kyse sitten eKuitista tai verkkolaskusta, yrityksestä tai julkisyhteisöstä, tositteiden sisältämää dataa olisi mahdollista käyttää merkittävästi laajemmin, mitä tähän saakka on käytetty. Siksipä Yrityksen digitalous -hankkeessa edistetään verkkolaskukokeilua.
Taloustietoa verkkolaskuilta tilastoihin, Mika Lassander, Tilastokeskus
Verkkolaskukokeilussa testataan menetelmää, jolla yritysten viranomaisraportointi keventyisi ja taloustilastojen laatu parantuisi rakenteisten liiketoiminta-asiakirjojen avulla.
Nykyisten suorien yritystiedonkeruiden osittainenkin korvaaminen automaattisesti yritysten tai operaattorien järjestelmistä saatavalla tiedolla vähentäisi yritysten tiedonantorasitetta. Yhtenä osana tällaista aineistoa olisivat erilaiset standardimuotoiset digitaaliset tositteet, kuten verkkolaskut, eKuitit ja muut liiketoiminta-asiakirjat.
Digitaaliset aineistot alentavat käsittelykustannuksia
Aineisto olisi nyt kyselyillä kerättävää aineistoa laadukkaampaa (vähemmän inhimillisiä virheitä) ja aineistoa saisi nopeammin, kattavammin ja tarvittaessa tiheämmin. Tämä mahdollistaisi parempia taloustietoja valtionhallinnon, tutkijoiden ja muiden toimijoiden käyttöön. Muun muassa erilaiset yritys- ja liiketoimintatilastot, inflaatiolaskelmat, kansantalouden tilinpito ja hinta- ja kulutustilastot tarkentuisivat entisestään ja näiden jakaminen esimerkiksi alueittain tai väestönosittain olisi mahdollista luotettavammin. Yritysten rasitteen vähenemisen lisäksi digitaalisen aineiston tuomat automaatiomahdollisuudet alentaisivat myös Tilastokeskuksen aineistonkäsittelykustannuksia.
Hyötyjinä tässä kokeiltavasta toiminnosta olisivat kaikki raportointivelvolliset yritykset, taloustietoa käyttävät viranomaiset, tutkimuslaitokset, yliopistot, tutkijat ja muut taloustilastoja hyödyntävät tahot sekä media ja kansantaloudesta kiinnostuneet kansalaiset.
Taloustiedon hyödynnettävyys arvonlisäveroraportoinnissa, Maria Eskelinen, Verohallinto
Yrityksen digitalous -hankkeessa edistetään viranomaisraportoinnin tavoitetilaa ja yhden kerran periaatetta, johon kuuluu osana myös verotus. Verohallinto osallistuu Yrityksen digitalous -hankkeen tiedonvälityskokeiluun huomioiden Euroopan unionissa näköpiirissä olevat arvonlisäverotusta koskevat muutokset. Muutokset tähtäävät reaaliaikaisempaan transaktiokohtaiseen raportointiin EU-kaupan osalta.
Verohallinnon tavoitteena on selvittää, miten verkkolaskuaineisto olisi helpointa toimittaa arvonlisäveroraportointia varten siten, että siitä aiheutuisi yrityksille mahdollisimman vähän hallinnollista taakkaa. Tiedonvälityskokeilussa pyritään hyödyntämään samaa verkkolaskuaineistoa yhdessä Tilastokeskuksen kanssa. Vaikka viranomaisten tietotarpeet poikkeavat toisistaan, on tarpeen selvittää, voisiko samasta talousdatasta saada eri viranomaisille raportoitavat tiedot.
Arvonlisäverotiedot automaattisesti Verohallintoon
Tiedonvälityskokeilussa testataan aineiston saantia suoraan laskuoperaattorilta Verohallintoon rajapinnan kautta. Tällainen tiedonvälitys ei edellyttäisi yritysten välittömiä toimia, vaan arvonlisäveroraportointia varten tarvittavat tiedot verkkolaskuaineistosta kulkisivat miltei reaaliaikaisesti automaatiossa rakenteisessa muodossa operaattorilta Verohallintoon. EU:n direktiiviehdotuksen mukaan EU-kauppa raportoitaisiin jatkossa transaktiokohtaisesti ja tiedot välitettäisiin mahdollisesti tulevaisuudessa perustettavaan VIES-keskukseen. Verohallinto toimisi verkkolaskuaineiston kerääjänä ja välittäjänä.
Jos tiedot saataisiin suoraan operaattorilta, ei yritysten tarvitsisi itse toimittaa tietoja tai hankkia erillisiä järjestelmiä tietojen toimittamiseen, mikä helpottaisi yritysten hallinnollista taakkaa sekä pienentäisi EU:ssa mahdollisesti etenevän direktiiviehdotuksen aiheuttamia kustannuksia. Lisäksi rakenteinen Eurooppa-normin mukainen standardoitu tietosisältö yhdenmukaistaa ja parantaa annettavien tietojen laatua, mikä mahdollistaa myös direktiiviehdotuksessa suunnittelun yhteenvetoilmoituksesta luopumisen, kun ilmoitus voitaisiin korvata automaatiossa annettavalla Eurooppa-normin mukaisella tietosisällöllä.
Lisätietoa kokeilusta:
Tomi Rusi, Valtiokonttori, tomi.rusi(at)valtiokonttori.fi
Mika Lassander, Tilastokeskus, mika.lassander(at)stat.fi
Maria Eskelinen, Verohallinto, maria.eskelinen(at)vero.fi
Linkki kokeilusivulle: Meneillään olevat kokeilut – Yrityksen digitalous